Koirien väriin vaikuttaa suuri joukko geenejä. Nisäkkäiden ihon ja karvojen pääpigmentti on melaniini. Nisäkkäillä on turkissaan kahden tyyppistä melaniiniä:

1) eumelaniini on tummaa, tosin sen väri voi vaihdella pigmentin muodostavan proteiinin mukaan. Perusmuoto on musta, mutta se voi esiintyä myös ruskeana (koiralla kutsutaan maksanväriseksi) tai siniharmaana.

2) feomelaniini, jonka väri vaihtelee vaaleasta kermanväristä keltaisen sävyjen kautta, tan-väriseen ja punaisesta mahonkiin (kuten irlanninsetterillä).

Koirilla on ainakin kaksi, ehkä jopa neljä geenilokusta, jotka määräävät missä koirassa ja sen karvojen eri osissa eumelaniinia ja feomelaniinia esiintyy.

Yleisesti tunnustetut koirien värilokukset ovat:

A agouti

B musta

C albiino

D laimennus

E laajuus

G harmaantuminen

K dominantti musta

M merle

S valkoiset laikut

T pilkutus

 

 

 

 

 

 

Voi olla myös muita tunnistamattomia lokuksia ja eri roduissa muokkaavat tekijät voivat olennaisesti vaikuttaa koiran ilmiasuun.

A agouti

Lokuksessa on ainakin 5 alleelia. Lokus on saanut nimensä eteläamerikkalaiselta jyrsijältä nimeltään agouti, joka näyttää hieman suurelta marsulta. Agoutit ovat soopelin värisiä ja tämä lokus sisältää soopelin värin. Määrää pääosan eumelaniinin ja feomelaniinin suhteesta. Vallitsevammat alleelit sallivat niukemmin eumelaniinia kuin väistyvämmät.

A^y : vallitseva keltainen, briardilla kellanpunainen (muilla mm. soopeli). Karvan kärjet voivat olla mustia eli briardilla punahiilikko.

a^W : sudenväri, aiheuttaa sen, että karvan väri muuttuu kasvun aikana, tyvi ja kärki tummat, väli vaalea, kuten villeillä koiraeläimillä.

a^s : tumma satula (oletettu alleeli)

a^t : merkkivärinen eli black and tan.

a : resessiivinen musta. Ei ilmeisesti esiinny briardilla.

B musta

Lokuksessa on 2 alleelia, jotka määräävät onko eumelaniini mustaa vai ruskeaa.

B : dominantti musta, joka tuottaa mustan pigmentin.

b : resessiivinen ruskea, bb-koiralla pigmentti on ruskea. Briardilla ruskea väri ei ole sallittu ja alleelia b ei ole oletettu esiintyvän rodulla. Joko se on jäljellä rodussa hyvin harvinaisena tai kyse on mutaatiosta, mutta Suomessa on syntynyt yksi pentue, jossa oli kaksi ruskeaa pentua.

Ruskea briardi (bb).

C albiino

Lokuksessa on useita alleeleja, jotka vaikuttavat feomelaniinin sävyyn sekä albinismiin.

C : täysi väri. Suurin osa koirista on tyyppiä CC

c^ch : chinchilla, kaksinkertaisena voi aiheuttaa hyvin vaalean punaisen värin, tästä ei kuitenkaan ole varmuutta.

D laimennus

Lokuksessa on 2 alleelia, jotka vaikuttavat sekä eumelaniiniin että feomelaniiniin. Ne vaikuttavat usein myös ihon ja silmien väriin ja joillakin roduilla dd:hen liittyy karva- ja/tai iho-ongelmia (sinisen koiran syndrooma).

D: dominantti täysi pigmentti.

d: resessiivinen laimentunut pigmentti. Mustia briardeja, joilla on tässä lokuksessa dd, kutsutaan sinisiksi. Karvapeitteen lisäksi myös pigmentti (mm. kirsu, anturat, kynnet) on vaalentunutta eli harmaata. Kellanpunaista karvapeitettä dd saattaa myös haalistaa, mutta vaikutus ei ole yhtä selkeä.

E laajuus

Lokuksessa on ilmeisesti useita alleeleja, joista kaikkien sijainnista juuri tässä lokuksessa ei ole varmuutta. Määrää eumelaniinin ja feomelaniinin suhteesta turkissa. Vallitsevammat alleelit sallivat runsaammin eumelaniinia kuin väistyvämmät. Briardeilla esiintyy ehkä vain seuraavat kolme alleelia (joista maskin sijainnista tässä lokuksessa ei ole varmuutta).

E^m : maski. Aiheuttaa mustan maskin kellanpunaisilla koirilla.

E : normaali mustan laajuus eli A-lokuksen alleelit näkyvät ilman maskia. On ilmeisesti resessiivinen E^m: ään nähden.

e: resessiivinen keltainen, homotsygoottina estää eumelamiinin esiintymisen. ee briardi on fawn riippumatta K-lokuksen alleeleista. Tämän alleelin esiintyminen olisi yksi mahdollinen selitys kahden fawnin vanhemman pentueisiin joskus syntyville mustille pennuille.

G harmaantuminen

Lokuksessa on ainakin 2 alleelia, mutta voi olla enemmänkin.

G : dominantti harmaantuminen. Aiheuttaa mustan karvapeitteen harmaantumisen korvaamalla osan mustista karvoista valkoisilla.

g : väri säilyy harmaantumatta.

K dominantti musta

Lokuksessa on ainakin 3 alleelia. Määrää myös eumelaniinin ja feomelaniinin suhteesta. Vallitsevammat alleelit sallivat runsaammin eumelaniinia kuin väistyvämmät.

K^B: dominatti musta. Koira, jolla on tämä alleelli, voi tuottaa vain eumelaniinia.

k^br: brindle, tumma raidoitus turkin vaaleilla alueilla. Ei esiinny briardeilla.

k^y: keltainen, briardeilla kellanpunainen. K^B alleelin puuttuessa tuottaa kellanpunaisen värin eli sallii A-lokuksen alleelien määrätä eumelaniinin ja feomelaniin suhteesta.

M merle

Lokuksessa on kaksi alleelia, joista briardeilla nykyisin esiintyy vain resessiivinen m eli ei merleä.

S valkoiset laikut

Lokuksen alleelien määrä ei ole tiedossa. Briardeilla esiintyy vain yhtä alleelia.

S : yhtenäinen väri, ei valkoisia laikkuja. SS koiralla voi kuitenkin olla pieniä valkoisia merkkejä esimerkiksi valkoisia varpaita, valkoinen hännän kärki tai valkoinen tähti tai viiru rinnassa.

T pilkutus

Lokuksessa on ilmeisesti kaksi alleelia.

T : Värillisiä pilkkuja S-lokuksen valkoiseksi jättämillä laikuilla.

t : Puhtaat valkoiset laikut.

Briardeilla tällä lokuksella ei ole merkitystä, koska sillä ei esiinny valkoisia laikkuja.

Harmaan briardin väri voi siis olla kahden eri geenin aiheuttamaa: d eli laimennus tai G eli harmaantuminen. Kaksi resessiivistä laimennusalleelia omaava eli dd-koira (sininen) on jo syntyessään harmaa. Sillä on myös harmaa pigmentti mm. silmäluomissa, huulissa, kirsussa ja anturoissa. Myös kynnet ovat harmaat ja silmät voivat myös olla vaaleammat, turkin väriin sointuvat. Harmaantumisalleelin G omaava briardi sen sijaan syntyy mustana ja sillä on musta pigmentti. Pigmentti pysyy mustana koko iän, mutta karvapeite alkaa harmaantua yleensä vuoden ikään mennessä.

Eri väristen mahdolliset genotyypit (vain perusväriin vaikuttavat lokukset K, D ja G, värillinen neliö tarkoittaa, että yksilö kantaa ko. värin geeniä):

Musta:	Harmaa:	Kellanpunainen:	Sininen:
KBKBDDgg	KBKBDDGG	kykyDDGG	KBKBddGG
KBkyDDgg	KBkyDDGG	kykyDdGG	KBkyddGG
KBKBDdgg	KBKBDdGG	kykyddGG	KBKBddGg
KBkyDdgg	KBkyDdGG	kykyDDGg	KBkyddGg
	KBKBDDGg	kykyDdGg	KBKBddgg
	KBkyDDGg	kykyddGg	KBkyddgg
	KBKBDdGg	kykyDDgg
	KBkyDdGg	kykyDdgg
		kykyddgg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Eri värien risteytykset

Briardeilla kaikkia värejä voidaan risteyttää keskenään. Kahden kellanpunaisen pennut ovat kaikki kellanpunaisia, mutta muissa tapauksissa pentujen väri riippuu vanhempien genotyypeistä.

Alla yksinkertaistettu taulukko siitä, minkä värisiä pentuja eri värien risteytyksistä voi syntyä (värit esitetty todennäköisyysjärjestyksessä). Tarkempi taulukko löytyy täältä.

Vanhemmat	Jälkeläiset

 

Väriosion lähteet: McLeroth, Diane1999: The Briard; Scott, Desiree 2002, Briard; Bowling, Sue Ann: Coat Color Genetics in Dogs (nettiartikkeli), Schmutz, Sheila: Genetics of Coat Color and Type in Dogs (nettiartikkeli), Sarakontu, Liisa: Suomenlapinkoirien värit (nettiartikkeli)