|


|
Tämä on kertomus Obin vakavasta sairaudesta ja sen
toteamisesta.
Sairaus selviää sattumalta
9.12.2004 vein Obin eläinlääkäriin normaaliin
vuosirokotukseen. Koska Obin emä oli kuollut 9-vuotiaana munuaisten toiminnan
pettäessä ja edellinen brienpaimenkoirani myös 9-vuotiaana maksakasvaimeen, halusin
varmuuden vuoksi otattaa Obista verinäytteen, josta tutkittiin maksa- ja
munuaisarvot. Eläinlääkäri piti sitä hieman turhana, mutta suostui kuitenkin
näytteen ottamaan. Tulokset saimme samana päivänä ja munuaisarvot olivat
lääkärin mukaan hieman koholla. Määrättiin erikoisruokavalio ja virtsanäytteen
ottaminen. Lisäksi saatiin ohjeeksi, että pitää juoda paljon ja käydä usein
pissalla, jotta munuaiset puhdistuvat. Kontrolliverikoe otettaisiin kuukauden
kuluttua.
Tulehdusta virtsateissä - siinäkö syy?
10.12.2004 vein virtsanäytteen ja hain munuaisvikaisille
kehitettyä erikoisruokaa (Specific Renil CKD ja CKW). Virtsanäytteessä virtsasta
löytyi verta, proteiineja, leukosyyttejä ja sedimentistä punasoluja,
epiteelisoluja, leukosyyttejä, bakteereita, siittiöitä, granulosyyttilieriöitä
ja vahalieriöitä. Lieriöt viittaavat munuaisvikaan, mutta jossain virtsateissä
oli myös tulehdusta, mihin saatiin 10 päivän antibioottikuuri (Synulox).
Antibioottikuurin loppuvaiheessa 17.12.2004 otettiin uusi
virtsanäyte, jotta nähtäisiin, onko kuuri tehonnut. Edelleen virtsassa oli verta
proteiineja ja leukosyyttejä ja sedimentissä leukosyyttejä, epiteelisoluja,
kalsium oksallaatikide ja granulosyyttilieriöitä. Antibioottikuuria jatkettiin
vielä toiset 10 päivää ja taas kontrollinäyte kuurin loppuvaiheessa 29.12.2004.
Näytteessä edelleen verta ja proteiineja, sedimentissä pari
kalsiumoksalaattikidettä, punasoluja ja muutama leukosyytti. Lisää antibiootteja
emme saaneet, vaan määrättiin uusi kontrollinäyte noin viikko antibioottikuurin
päättymisestä, jotta virtsa voitaisiin viljellä.
Urea-arvot laskeneet, eturauhasessa häikkää
3.1.2005 kontrolliverinäyte. Veren ureapitoisuus oli laskenut
lähelle normaalin ylärajaa ja lääkäri vaikutti toiveikkaalta. Kreatiniiniarvo
sen sijaan oli noussut ja se huolestutti minua. No ruokavaliota jatkettiin ja
kontrollinäyte määrättiin kahden kuukauden päästä.
Koska tuossa virtsanäytteessä oli edelleen ollut verta, pyysin
eläinlääkärin tutkimaan myös Obin eturauhasen, sillä voisihan veri olla myös
sieltä peräisin. Eturauhanen ei kuulemma vaikuttanut suurentuneelta, mutta oli
kova epäsymmetrinen. Päätettiin kokeilla onko hormonipistoksella vaikutusta.
Viikon päästä 10.1.2005 virtsanäytteessä oli enää juuri ja
juuri havaittavasti verta, mutta edelleen proteiineja ja sedimentissä muutama
epiteelisolu, pari kalsiumoksalaattikidettä, muutama hyaliinilieriö.
Bakteeriviljelyssä ei ollut bakteerikasvua eli ei tulehdusta.
Kuukauden kuluttua hormonipistoksesta 2.2.2005 vein jälleen
virtsanäytteen, kun Obi oli jotenkin vähän masentuneempi, söi huonosti ja vähän
oikkuili koiven nostamisessa. Virtsassa oli muutama proteiineja ja sedimentissä
muutama punasolu sekä siittiöitä. Käytiin sitten taas näyttämässä eturauhasta,
joka oli edelleen hieman epäsymmetrinen. Saatiin uusi hormonipiikki.
Munuaisarvot kohonneet
En malttanut odottaa ihan kahta kuukautta, vaan vein Obin
kontrolliverikokeeseen 23.2.2005. Samalla otatin myös kilpirauhasnäytteen,
lähinnä uteliaisuuttani. Eturauhanen myös tutkittiin ja nyt oli normaali.
Verinäytteen tulokset lääkäri soitti noin vajaa tunnin päästä ja kertoi, että ne
arvot olivat pysyneet likimain samoina, hieman huonontuneet. Käski jatkaa
ruokavaliota ja kontrollinäyte otettaisiin taas kahden kuukauden kuluttua.
Kilpirauhasnäytteen tulokset lääkäri soitti parin päivän päästä ja ne olivat
kuulemma ok. eli ei kilpirauhasten vajaatoimintaa. Puhelimessa nuo tulokset ei
nyt kuulostaneet hirveän hälyttäviltä, mutta kuten edellisistäkin näytteistä,
hain myös näistä seuraavalla viikolla kirjalliset tulokset. Sekä urea. että
kreatiniiniarvot selvästi kohonneet edellisestä näytteestä. Ei epäilystäkään:
etenevä krooninen munuaisten vajaatoiminta. Ja niistä kilpirauhasarvoistakin
näkyi, että kilpirauhashormonin määrä on hieman alentunut, mikä on tyypillistä
munuaisten vajaatoiminnassa.
Onko ollut mitään oireita?
Juominen
Munuaisten vajaatoiminta on erittäin salakavala sairaus.
Yleensä sen huomaa vasta, kun kuona-aineita on kertynyt vereen niin paljon, että
uremia alkaa oireilla. Lukemani mukaan munuaisvika aiheuttaa selvää juomisen
lisääntymistä. Obi ei vieläkään juo mitenkään erityisen paljon. Helmikuun
puolivälissä mittasin noin 2 litraa päivässä, mikä on Obin kokoiselle lähes 40
kiloiselle aivan normaalia. Pikemminkin Obia on saanut patistaa juomaan. Ei
esimerkiksi juo yöllä eikä yksin ollessaan, sen vuoksi on tärkeää käyttää usein
ulkona, koska sen jälkeen yleensä juo. Pidemmillä lenkeillä juo myös ulkona,
sillä talvipakkasista huolimatta olen pitänyt vesipulloa mukana. Annan
mieluummin vettä kuin annan syödä lunta. Tuolloin joulukuun alussa, kun oli sitä
tulehdustakin, jouduin jopa juottamaan ruiskulla muutamina päivinä, jotta olisi
juonut edes jotakuinkin riittävästi.
Väsymys
Hieman masentunut ja väsynyt on ollut. Oli jo itse asiassa
ennen tuota ensimmäistä verikoettakin, kun tarkemmin ajattelee. Sitä on vain
hieman vaikea huomata, kun ulkona Obi päästelee ja päästeli aivan normaaliin
malliin. Ja sisällä on aina ollut hyvin rauhallinen. Tuossa ennen sairauden
toteamista sen olisi ehkä voinut päätellä siitä, ettei aina tullut minua ovelle
vastaan. Toisaalta silloin veteli hirveää vauhtia juoksuisten narttujen hajujen
perässä ulkona, joten ajattelin sen olevan vain jonkin sorttista masennusta.
Ruokahaluttomuus
Myös ruoka maistui välistä vähän huonosti, mutta sehän
on uroksilla hyvin tavallista, jos on juoksunarttuja lähistöllä. Edelleen ruoka
maistuu vähän huonosti. Se nyt ei ole mikään ihme, kun on tottunut syömään
nappuloiden lisäksi lihaa ja kaikkea muuta herkkua. Aivan täysin en ole pystynyt
tuossa erikoisnappularuoassa pysymään. Aivan pikkuruisia murusia täytyy laittaa
nappuloiden päälle kanaa tai jotain muuta helposti sulavaa proteiinia ja sitten
joskus saa pienen palan mahdollisimman vähäsuolaista vehnäleipää. En tiedä miten
jatkossa, kun sairauden edetessä ruokahaluttomuus lisääntyy.
Närästys
Ruokahaluttomuus johtuu varmaan osittain närästyksestä, jota
varmaankin aiheuttavat nuo veren kuona-aineet. Taas jo ennen tuota ensimmäistä
verikoetta Obi lipoi ja maiskutteli jonkin verran öisin. Ajattelin sen olevan
närästystä ja johtuvan siitä, että herra oli ehkä vähän päässyt pulskistumaan.
Närästys väheni antibioottikuurien jälkeen, mutta sitä on edelleen
vaihtelevasti. Olen yrittänyt estää sitä antamalla nappuloita aina
välipaloiksikin (Obi syö kaksi kertaa päivässä) ja yöllä jos ei nappulat maistu
niin sitten vaikka pienen palan leipää. Maitohappobakteerista on myös apua.
Lääkäri käski myös syöttää kuurin Antepsinia, mutta en ole siihen vielä
turvautunut, kun pakkausvaroitusten perusteella epäilen sen olevan haitallista
munuaisten vajaatoiminnasta kärsiville. Ikävin piirre tuossa närästyksessä ja
vatsavaivoissa on se, että Obi on alkanut himoita ulkona paperinenäliinoja ja
joidenkin koirien kakkakikkaroita sekä pureskella keppejä. Hevosen munkeista on
aina tykännyt, mutta nyt himo niihin on järkyttävä. Ja niitähän meiltä täältä
löytyy vähän joka puolelta, kun on ratsastustallit tuossa melkein naapurissa.
Laimea virtsa
Yksi hyvä syy epäillä munuaisten vajaatoimintaa on laimea
virtsa. Sen voi tietysti todeta virtsanäytteestä, mutta näin talviaikaan myös
ihan silmällä. Normaali virtsahan on hyvin keltaista, laimea virtsa taas
vaaleampaa ja vihertävää, laimeimmillaan lähentelee jo lähes väritöntä. Muista
jo viime talvena ja mahdollisesti aiemminkin hieman ihmetelleeni, kun Obin
virtsa on vähän vihertävää. Tänä talvena väri on vaihdellut, ollut välillä aika
keltaistakin, mutta nyt taudin edetessä muuttunut aina vain vaaleammaksi. Sen on
voinut todeta myös virtsanäytteistä. Sen sijaan tuo tuolla aiemmin mainittu
virtsanäytteissä ollut veri ei ole koskaan ollut silmin nähtävää.
Kynsiongelmat
Tässä mennään nyt sitten aika lailla jo arvailun puolelle,
mutta luin jostain, että ainakin ihmisillä munuaisten vajaatoiminta voi
aiheuttaa kynsimuutoksia. Obilla on aina ollut aika heikot kynnet. On ollut
lohkeilua ja jopa osittaista päällimmäisen kerroksen irtoamista. En ole siitä
aiemmin ollut mitenkään erityisen huolestunut, onhan meillä ihmisilläkin
toisilla heikommat ja toisilla vahvemmat kynnet. Biotiini ja sinkki siihen on
auttanut ja kuureja olen Obille muutaman kerran vuodessa syöttänyt. Mutta onko
se ollut ensimmäisiä oireita munuaisten vajaatoiminnasta.
Lisääntymiskyvyttömyys
Oonaa yritettiin kesällä 2003 ja keväällä 2004 astuttaa
Obilla, mutta sulho ei kovasta yrittämisestä huolimatta kelvannut. Oliko Oonalla
parempaa tietoa sulhon sairaudesta? Räpsy sen sijaan antoi Obin astua kesällä
2004, mutta pentuja ei tullut. Oliko Obin sperma huonoa vain olivatko
mahdolliset sikiöt sairaita niin että abortoituivat - ken tietää.
Mistä sairaus johtuu?
Kysymykseen Obin kohdalla minulla ei ole vastausta. Akuuttia
munuaisten vajaatoimintaa voi aiheuttaa mm. virtsateitä pitkin munuaisiin
noussut tulehdus, muualta elimistöstä verenkierron mukana munuaisiin levinnyt
tulehdus, erilaiset tapaturmat, virtsateiden tukkeuma (esim. virtsakivet),
sydänvika, kasvaimet, jotkin kemikaalit ja lääkkeet. Akuutti vajaatoiminta voi
sitten muuttua krooniseksi. Monilla koiraroduilla on myös todettu perinnöllinen
taipumus munuaisten vajaatoimintaan, brienpaimenkoirista en ole kuullut.
Mitä on edessä?
Obin munuaisten toiminta
heikkenee koko ajan. Olen lukenut, että siinä vaiheessa, kun veren kreatiniinipitoisuus
kohoaa yli normaalirajojen, on munuaisten suodatustehosta menetetty 50 % ja
siinä vaiheessa, kun veren ureapitoisuus kohoaa yli normaalirajojen, on
munuaisten toimintakyvystä jäljellä 20-40 %. Oireiden eli lisääntyneen juomisen
ja virtsaamisen ilmetessä munuaisten toiminnasta on menetetty 75 %. Kuinka nopeasti sairaus etenee, en ole
kysynyt. Ehkä sitä ei vielä pysty ennustamaan. Viime aikoina on ollut muita
vaivoja (tassu- ja kynsitulehduksia), joiden vuoksi Obi on jouduttu
rauhoittamaan ja syöttämään kipulääkkeitä ja antibiootteja. Kuinka paljon sillä
on ollut vaikutusta munuaisten toimintaa, en tiedä, mutta urea- ja
kreatiniiniarvot ovat nousseet aika huimasti.
Väsymys voittaa
Marraskuun sateet pimeys ja viima tulivat ja väsymys alkoi
voittaa. Obin ruokahalu väheni lähes olemattomiin ja poju alkoi laihtua. Kun
ruoka ei maita, ei oikein jaksakaan. Leikit Sinin kanssa loppuivat lähes
tyystin. Lenkillä käytiin, mutta vauhti alkoi hiipua ja kotona ei jaksanut juuri
muuta kuin nukkua. Lisäksi lenkin jälkeen alkoi esiintyä tärinää. 25.11.2005 käytiin sitten lääkärissä ja veriarvot olivat
romahtaneet: sekä urea
että kreatiniini olivat yli eläinlääkäriaseman laitteiden mittaustarkkuuden.
Myös fosforiarvot olivat kohonneet ja hematokriitti laskenut. Jotta Obi ei
joutuisi pidempään kärsimään pahaa oloa ja väsymystä, tein raskaan päätöksen ja
annoin nukuttaa kultapojun ikiuneen.
Analyysitulokset
Verinäytteet:
| |
Normaalin rajat |
9.12.2004 |
3.1.2005 |
23.2.2005 |
2.5.2005 |
11.7.2005 |
2.9.2005 |
5.10.2005 |
25.11.2005 |
| ALKP U/L |
23 - 212 |
45 |
|
|
|
|
63 |
|
|
| ALT U/L |
10 - 100 |
23 |
|
|
|
|
19 |
|
|
| urea mmol/l |
2.50 - 9.64 |
15.74 |
11.03 |
13.46 |
13.28 |
16.1 |
27.8 |
16 |
>46 |
| kreatiniini (CREA) umol/l |
44 - 159 |
234 |
249 |
278 |
304 |
393 |
524 |
409 |
>1202 |
| fosfori (PHOS) mmol/l |
0.81 - 2.19 |
|
1.30 |
1.36 |
|
|
2.02 |
|
>5.19 |
| kalsium (Ca) mmol/l |
1.98 - 3.00 |
|
|
|
|
|
2.51 |
|
|
| albumiini (ALB) g/l |
22 - 39 |
|
|
|
|
|
28 |
|
|
| glukoosi (GLU) mmol/l |
4.11 - 8.28 |
|
|
|
|
|
5.70 |
|
|
| bilirubiini (TBIL) umol/l |
0 - 15 |
|
|
|
|
|
6 |
|
|
| TP g/l |
52 - 82 |
|
|
|
|
|
67 |
|
|
| globuliini (GLOB) g/l |
25 - 45 |
|
|
|
|
|
39 |
|
|
| hematokriitti
(HCT) % |
37.0 - 55.0 |
42.3 |
43.8 |
44.2 |
|
|
32.9 |
33 |
26.8 |
| hemoglobiini (HGB) g/dl |
12.0 - 18.0 |
14.2 |
14.4 |
15.1 |
|
|
11.9 |
|
9.5 |
| keskihemoglobiini
(MCHC) g/dl |
30.0 - 36.9 |
33.6 |
32.9 |
34.2 |
|
|
36.2 |
|
35.4 |
| valkosolut (WBC) x109/L |
6.0 - 16.9 |
8.9 |
8.5 |
7.0 |
|
|
6.5 |
|
5.9 |
| granulosyytit (GRANS) x109/L |
3.3 - 12.0 |
4.9 |
4.7 |
4.4 |
|
|
4.3 |
|
4.2 |
| neutrofiilit (NEUT) x109/L |
2.8 - 10.5 |
2.8 |
2.2 |
1.3 |
|
|
2.1 |
|
2.8 |
| eosinofiilit (EOS) x109/L |
0.5 - 1.5 |
2.1 |
2.5 |
3.1 |
|
|
2.2 |
|
1.4 |
| lymfo-/monosyytit (L/M) x109/L |
1.1 - 6.3 |
4.0 |
3.8 |
2.6 |
|
|
2.2 |
|
1.7 |
| trombosyytit (PLT) x109/L |
175 - 500 |
334 |
378 |
322 |
|
|
318 |
|
283 |
| T4 nmol/l |
12 - 40 |
|
|
10.9 |
|
|
|
|
|
| TSH ng/ml |
< 0.5 |
|
|
0.26 |
|
|
|
|
|
| T4/TSH |
> 30 |
|
|
41.90 |
|
|
|
|
|
Virtsanäytteet:
| |
10.12.2004 |
17.12.2004 |
29.12.2004 |
10.1.2005 |
2.2.2005 |
| pH |
6 |
6 |
6 |
6 |
5 |
| ominaispaino |
1.012 |
1.010 |
1.008 |
1.005 |
1.005 |
| veri |
4+ |
+ |
3+ |
+/- |
|
| proteiinit |
4+ |
4+ |
4+ |
3+ |
2+ |
| leukosyytit |
2+ |
+ |
|
|
|
| sedimentti |
punasoluja
leukosyyttejä
bakteereita
siittiöitä
granulosyytti-lieriöitä
vahalieriöitä |
leukosyyttejä
epiteelisoluja
kalsiumoksa-laattikide
granulosyytti-lieriöitä |
punasoluja
leukosyyttejä
kalsiomoksa-laattikiteitä |
epiteelisoluja
kalsiumoksa-laattikiteitä
hyaliinilieriöitä |
punasoluja
siittiöitä |
Koe-eläimenä
Obi osallistui koe-eläimenä tutkimusprojektiin, jossa
tutkitaan virtsan entsyymejä munuaisvaurion indikaattoreina. Tutkimusta varten
kävimme 30. ja 31.3.2005 Helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa, jossa
Obilta otettiin molempina päivinä virtsanäyte ja verinäyte. Tutkimus on vielä
kesken ja sen tuloksista en tiedä, mutta Obin tulokset olen saanut ja ne
kertovat munuaisvauriosta (virtsan proteiinin ja kreatiniinin suhde on korkea,
mikä kertoo, että Obi menettää proteiineja virtsaan).
Laitan tuon tutkimuksen analyysitulokset tähän erikseen, koska
ne eivät näyttäisi aivan täysin olevan vertailukelpoiset Kouvolassa otettuihin.
Ilmeisesti analyysimenetelmät hieman eroavat (lähinnä veren kreatiniini).
Verinäytteet:
| |
Viitearvo |
30.3.2005 |
31.3.2005 |
| Urea mmol/l |
2.4 - 8.8 |
13.0 |
13.8 |
| Kreatiniini µmol/l |
57 - 116 |
193 |
201 |
| Proteiini g/l |
58 - 77 |
55.7 |
64.2 |
| Albumiini g/l |
30 -41 |
28.6 |
30.2 |
Virtsanäytteet:
| |
30.3.2005 |
31.3.2005 |
| Kreatiniini
µmol/l |
6847 |
5927 |
| Proteiini
g/l |
2.396 |
2.303 |
| GT
U/l |
18 |
17 |
| AFOS
U/l |
21 |
15 |
| ominaispaino |
1.013 |
1.013 |
| sakka |
Erytrosyytit |
0 - 1 |
0 - 1 |
| Leukosyytit |
1 -
6 |
0 -
3 |
| Epiteelisolut |
0 -
3 |
0 -
2 |
Lopuksi
Tarkkailkaa koirianne, erityisesti niiden juomista,
virtsaamista ja virtsan väriä, mutta myös muutoin käytöstä. Viekää lääkäriin ja
vaatikaa tutkimuksia. Koiranne eivät osaa kertoa mikä niitä vaivaa ja milloin,
se on pystyttävä päättelemään hyvinkin pienistä vihjeistä.

|

Päivitetty
12.02.2010
|