Munuaisten vajaatoiminta

Etusivu Kennel Briardista Koirat Pentueet Pentuja Muistoissa Kuvagalleria Näyttelykuvia Uutiset Linkkejä Kannusruohon

 

Tämä on kertomus Obin vakavasta sairaudesta ja sen toteamisesta.

Sairaus selviää sattumalta

9.12.2004 vein Obin eläinlääkäriin normaaliin vuosirokotukseen. Koska Obin emä oli kuollut 9-vuotiaana munuaisten toiminnan pettäessä ja edellinen brienpaimenkoirani myös 9-vuotiaana maksakasvaimeen, halusin varmuuden vuoksi otattaa Obista verinäytteen, josta tutkittiin maksa- ja munuaisarvot. Eläinlääkäri piti sitä hieman turhana, mutta suostui kuitenkin näytteen ottamaan. Tulokset saimme samana päivänä ja munuaisarvot olivat lääkärin mukaan hieman koholla. Määrättiin erikoisruokavalio ja virtsanäytteen ottaminen. Lisäksi saatiin ohjeeksi, että pitää juoda paljon ja käydä usein pissalla, jotta munuaiset puhdistuvat. Kontrolliverikoe otettaisiin kuukauden kuluttua.

Tulehdusta virtsateissä - siinäkö syy?

10.12.2004 vein virtsanäytteen ja hain munuaisvikaisille kehitettyä erikoisruokaa (Specific Renil CKD ja CKW). Virtsanäytteessä virtsasta löytyi verta, proteiineja, leukosyyttejä ja sedimentistä punasoluja, epiteelisoluja, leukosyyttejä, bakteereita, siittiöitä, granulosyyttilieriöitä ja vahalieriöitä. Lieriöt viittaavat munuaisvikaan, mutta jossain virtsateissä oli myös tulehdusta, mihin saatiin 10 päivän antibioottikuuri (Synulox).

Antibioottikuurin loppuvaiheessa 17.12.2004 otettiin uusi virtsanäyte, jotta nähtäisiin, onko kuuri tehonnut. Edelleen virtsassa oli verta proteiineja ja leukosyyttejä ja sedimentissä leukosyyttejä, epiteelisoluja, kalsium oksallaatikide ja granulosyyttilieriöitä. Antibioottikuuria jatkettiin vielä toiset 10 päivää ja taas kontrollinäyte kuurin loppuvaiheessa 29.12.2004. Näytteessä edelleen verta ja proteiineja, sedimentissä pari kalsiumoksalaattikidettä, punasoluja ja muutama leukosyytti. Lisää antibiootteja emme saaneet, vaan määrättiin uusi kontrollinäyte noin viikko antibioottikuurin päättymisestä, jotta virtsa voitaisiin viljellä.

Urea-arvot laskeneet, eturauhasessa häikkää

3.1.2005 kontrolliverinäyte. Veren ureapitoisuus oli laskenut lähelle normaalin ylärajaa ja lääkäri vaikutti toiveikkaalta. Kreatiniiniarvo sen sijaan oli noussut ja se huolestutti minua. No ruokavaliota jatkettiin ja kontrollinäyte määrättiin kahden kuukauden päästä.

Koska tuossa virtsanäytteessä oli edelleen ollut verta, pyysin eläinlääkärin tutkimaan myös Obin eturauhasen, sillä voisihan veri olla myös sieltä peräisin. Eturauhanen ei kuulemma vaikuttanut suurentuneelta, mutta oli kova epäsymmetrinen. Päätettiin kokeilla onko hormonipistoksella vaikutusta.

Viikon päästä 10.1.2005 virtsanäytteessä oli enää juuri ja juuri havaittavasti verta, mutta edelleen proteiineja ja sedimentissä muutama epiteelisolu, pari kalsiumoksalaattikidettä, muutama hyaliinilieriö. Bakteeriviljelyssä ei ollut bakteerikasvua eli ei tulehdusta.

Kuukauden kuluttua hormonipistoksesta 2.2.2005 vein jälleen virtsanäytteen, kun Obi oli jotenkin vähän masentuneempi, söi huonosti ja vähän oikkuili koiven nostamisessa. Virtsassa oli muutama proteiineja ja sedimentissä muutama punasolu sekä siittiöitä. Käytiin sitten taas näyttämässä eturauhasta, joka oli edelleen hieman epäsymmetrinen. Saatiin uusi hormonipiikki.

Munuaisarvot kohonneet

En malttanut odottaa ihan kahta kuukautta, vaan vein Obin kontrolliverikokeeseen 23.2.2005. Samalla otatin myös kilpirauhasnäytteen, lähinnä uteliaisuuttani. Eturauhanen myös tutkittiin ja nyt oli normaali. Verinäytteen tulokset lääkäri soitti noin vajaa tunnin päästä ja kertoi, että ne arvot olivat pysyneet likimain samoina, hieman huonontuneet. Käski jatkaa ruokavaliota ja kontrollinäyte otettaisiin taas kahden kuukauden kuluttua. Kilpirauhasnäytteen tulokset lääkäri soitti parin päivän päästä ja ne olivat kuulemma ok. eli ei kilpirauhasten vajaatoimintaa. Puhelimessa nuo tulokset ei nyt kuulostaneet hirveän hälyttäviltä, mutta kuten edellisistäkin näytteistä, hain myös näistä seuraavalla viikolla kirjalliset tulokset. Sekä urea. että kreatiniiniarvot selvästi kohonneet edellisestä näytteestä. Ei epäilystäkään: etenevä krooninen munuaisten vajaatoiminta. Ja niistä kilpirauhasarvoistakin näkyi, että kilpirauhashormonin määrä on hieman alentunut, mikä on tyypillistä munuaisten vajaatoiminnassa.

Onko ollut mitään oireita?

Juominen

Munuaisten vajaatoiminta on erittäin salakavala sairaus. Yleensä sen huomaa vasta, kun kuona-aineita on kertynyt vereen niin paljon, että uremia alkaa oireilla. Lukemani mukaan munuaisvika aiheuttaa selvää juomisen lisääntymistä. Obi ei vieläkään juo mitenkään erityisen paljon. Helmikuun puolivälissä mittasin noin 2 litraa päivässä, mikä on Obin kokoiselle lähes 40 kiloiselle aivan normaalia. Pikemminkin Obia on saanut patistaa juomaan. Ei esimerkiksi juo yöllä eikä yksin ollessaan, sen vuoksi on tärkeää käyttää usein ulkona, koska sen jälkeen yleensä juo. Pidemmillä lenkeillä juo myös ulkona, sillä talvipakkasista huolimatta olen pitänyt vesipulloa mukana. Annan mieluummin vettä kuin annan syödä lunta. Tuolloin joulukuun alussa, kun oli sitä tulehdustakin, jouduin jopa juottamaan ruiskulla muutamina päivinä, jotta olisi juonut edes jotakuinkin riittävästi.

Väsymys

Hieman masentunut ja väsynyt on ollut. Oli jo itse asiassa ennen tuota ensimmäistä verikoettakin, kun tarkemmin ajattelee. Sitä on vain hieman vaikea huomata, kun ulkona Obi päästelee ja päästeli aivan normaaliin malliin. Ja sisällä on aina ollut hyvin rauhallinen. Tuossa ennen sairauden toteamista sen olisi ehkä voinut päätellä siitä, ettei aina tullut minua ovelle vastaan. Toisaalta silloin veteli hirveää vauhtia juoksuisten narttujen hajujen perässä ulkona, joten ajattelin sen olevan vain jonkin sorttista masennusta.

Ruokahaluttomuus

Myös ruoka maistui välistä vähän huonosti, mutta sehän on uroksilla hyvin tavallista, jos on juoksunarttuja lähistöllä. Edelleen ruoka maistuu vähän huonosti. Se nyt ei ole mikään ihme, kun on tottunut syömään nappuloiden lisäksi lihaa ja kaikkea muuta herkkua. Aivan täysin en ole pystynyt tuossa erikoisnappularuoassa pysymään. Aivan pikkuruisia murusia täytyy laittaa nappuloiden päälle kanaa tai jotain muuta helposti sulavaa proteiinia ja sitten joskus saa pienen palan mahdollisimman vähäsuolaista vehnäleipää. En tiedä miten jatkossa, kun sairauden edetessä ruokahaluttomuus lisääntyy.

Närästys

Ruokahaluttomuus johtuu varmaan osittain närästyksestä, jota varmaankin aiheuttavat nuo veren kuona-aineet. Taas jo ennen tuota ensimmäistä verikoetta Obi lipoi ja maiskutteli jonkin verran öisin. Ajattelin sen olevan närästystä ja johtuvan siitä, että herra oli ehkä vähän päässyt pulskistumaan. Närästys väheni antibioottikuurien jälkeen, mutta sitä on edelleen vaihtelevasti. Olen yrittänyt estää sitä antamalla nappuloita aina välipaloiksikin (Obi syö kaksi kertaa päivässä) ja yöllä jos ei nappulat maistu niin sitten vaikka pienen palan leipää. Maitohappobakteerista on myös apua. Lääkäri käski myös syöttää kuurin Antepsinia, mutta en ole siihen vielä turvautunut, kun pakkausvaroitusten perusteella epäilen sen olevan haitallista munuaisten vajaatoiminnasta kärsiville. Ikävin piirre tuossa närästyksessä ja vatsavaivoissa on se, että Obi on alkanut himoita ulkona paperinenäliinoja ja joidenkin koirien kakkakikkaroita sekä pureskella keppejä. Hevosen munkeista on aina tykännyt, mutta nyt himo niihin on järkyttävä. Ja niitähän meiltä täältä löytyy vähän joka puolelta, kun on ratsastustallit tuossa melkein naapurissa.

Laimea virtsa

Yksi hyvä syy epäillä munuaisten vajaatoimintaa on laimea virtsa. Sen voi tietysti todeta virtsanäytteestä, mutta näin talviaikaan myös ihan silmällä. Normaali virtsahan on hyvin keltaista, laimea virtsa taas vaaleampaa ja vihertävää, laimeimmillaan lähentelee jo lähes väritöntä. Muista jo viime talvena ja mahdollisesti aiemminkin hieman ihmetelleeni, kun Obin virtsa on vähän vihertävää. Tänä talvena väri on vaihdellut, ollut välillä aika keltaistakin, mutta nyt taudin edetessä muuttunut aina vain vaaleammaksi. Sen on voinut todeta myös virtsanäytteistä. Sen sijaan tuo tuolla aiemmin mainittu virtsanäytteissä ollut veri ei ole koskaan ollut silmin nähtävää.

Kynsiongelmat

Tässä mennään nyt sitten aika lailla jo arvailun puolelle, mutta luin jostain, että ainakin ihmisillä munuaisten vajaatoiminta voi aiheuttaa kynsimuutoksia. Obilla on aina ollut aika heikot kynnet. On ollut lohkeilua ja jopa osittaista päällimmäisen kerroksen irtoamista. En ole siitä aiemmin ollut mitenkään erityisen huolestunut, onhan meillä ihmisilläkin toisilla heikommat ja toisilla vahvemmat kynnet. Biotiini ja sinkki siihen on auttanut ja kuureja olen Obille muutaman kerran vuodessa syöttänyt. Mutta onko se ollut ensimmäisiä oireita munuaisten vajaatoiminnasta.

Lisääntymiskyvyttömyys

Oonaa yritettiin kesällä 2003 ja keväällä 2004 astuttaa Obilla, mutta sulho ei kovasta yrittämisestä huolimatta kelvannut. Oliko Oonalla parempaa tietoa sulhon sairaudesta? Räpsy sen sijaan antoi Obin astua kesällä 2004, mutta pentuja ei tullut. Oliko Obin sperma huonoa vain olivatko mahdolliset sikiöt sairaita niin että abortoituivat - ken tietää.

Mistä sairaus johtuu?

Kysymykseen Obin kohdalla minulla ei ole vastausta. Akuuttia munuaisten vajaatoimintaa voi aiheuttaa mm. virtsateitä pitkin munuaisiin noussut tulehdus, muualta elimistöstä verenkierron mukana munuaisiin levinnyt tulehdus, erilaiset tapaturmat, virtsateiden tukkeuma (esim. virtsakivet), sydänvika, kasvaimet, jotkin kemikaalit ja lääkkeet. Akuutti vajaatoiminta voi sitten muuttua krooniseksi. Monilla koiraroduilla on myös todettu perinnöllinen taipumus munuaisten vajaatoimintaan, brienpaimenkoirista en ole kuullut.

Mitä on edessä?

Obin munuaisten toiminta heikkenee koko ajan. Olen lukenut, että siinä vaiheessa, kun veren kreatiniinipitoisuus kohoaa yli normaalirajojen, on munuaisten suodatustehosta menetetty 50 % ja siinä vaiheessa, kun veren ureapitoisuus kohoaa yli normaalirajojen, on munuaisten toimintakyvystä jäljellä 20-40 %. Oireiden eli lisääntyneen juomisen ja virtsaamisen ilmetessä munuaisten toiminnasta on menetetty 75 %. Kuinka nopeasti sairaus etenee, en ole kysynyt. Ehkä sitä ei vielä pysty ennustamaan. Viime aikoina on ollut muita vaivoja (tassu- ja kynsitulehduksia), joiden vuoksi Obi on jouduttu rauhoittamaan ja syöttämään kipulääkkeitä ja antibiootteja. Kuinka paljon sillä on ollut vaikutusta munuaisten toimintaa, en tiedä, mutta urea- ja kreatiniiniarvot ovat nousseet aika huimasti.

Väsymys voittaa

Marraskuun sateet pimeys ja viima tulivat ja väsymys alkoi voittaa. Obin ruokahalu väheni lähes olemattomiin ja poju alkoi laihtua. Kun ruoka ei maita, ei oikein jaksakaan. Leikit Sinin kanssa loppuivat lähes tyystin. Lenkillä käytiin, mutta vauhti alkoi hiipua ja kotona ei jaksanut juuri muuta kuin nukkua. Lisäksi lenkin jälkeen alkoi esiintyä tärinää. 25.11.2005 käytiin sitten lääkärissä ja veriarvot olivat romahtaneet: sekä urea että kreatiniini olivat yli eläinlääkäriaseman laitteiden mittaustarkkuuden. Myös fosforiarvot olivat kohonneet ja hematokriitti laskenut. Jotta Obi ei joutuisi pidempään kärsimään pahaa oloa ja väsymystä, tein raskaan päätöksen ja annoin nukuttaa kultapojun ikiuneen.

Analyysitulokset

Verinäytteet:

 

Normaalin rajat

9.12.2004 3.1.2005 23.2.2005 2.5.2005 11.7.2005 2.9.2005 5.10.2005 25.11.2005
ALKP U/L 23 - 212 45         63    
ALT U/L 10 - 100 23         19    
urea mmol/l 2.50 - 9.64 15.74 11.03 13.46 13.28 16.1 27.8 16 >46
kreatiniini (CREA) umol/l 44 - 159 234 249 278 304 393 524 409 >1202
fosfori (PHOS) mmol/l 0.81 - 2.19   1.30 1.36     2.02   >5.19
kalsium (Ca) mmol/l 1.98 - 3.00           2.51    
albumiini (ALB) g/l 22 - 39           28    
glukoosi (GLU) mmol/l 4.11 - 8.28           5.70    
bilirubiini (TBIL) umol/l 0 - 15           6    
TP g/l 52 - 82           67    
globuliini (GLOB) g/l 25 - 45           39    
hematokriitti (HCT) % 37.0 - 55.0 42.3 43.8 44.2     32.9 33 26.8
hemoglobiini (HGB) g/dl 12.0 - 18.0 14.2 14.4 15.1     11.9   9.5
keskihemoglobiini (MCHC) g/dl 30.0 - 36.9 33.6 32.9 34.2     36.2   35.4
valkosolut (WBC) x109/L 6.0 - 16.9 8.9 8.5 7.0     6.5   5.9
granulosyytit (GRANS) x109/L 3.3 - 12.0 4.9 4.7 4.4     4.3   4.2
neutrofiilit (NEUT) x109/L 2.8 - 10.5 2.8 2.2 1.3     2.1   2.8
eosinofiilit  (EOS) x109/L 0.5 - 1.5 2.1 2.5 3.1     2.2   1.4
lymfo-/monosyytit (L/M) x109/L 1.1 - 6.3 4.0 3.8 2.6     2.2   1.7
trombosyytit (PLT) x109/L 175 - 500 334 378 322     318   283
T4 nmol/l 12 - 40     10.9          
TSH ng/ml < 0.5     0.26          
T4/TSH > 30     41.90          

Virtsanäytteet:

  10.12.2004 17.12.2004 29.12.2004 10.1.2005 2.2.2005
pH 6 6 6 6 5
ominaispaino 1.012 1.010 1.008 1.005 1.005
veri 4+ + 3+ +/-  
proteiinit 4+ 4+ 4+ 3+ 2+
leukosyytit 2+ +      
sedimentti punasoluja

leukosyyttejä

bakteereita

siittiöitä

granulosyytti-lieriöitä

vahalieriöitä

leukosyyttejä

epiteelisoluja

kalsiumoksa-laattikide

granulosyytti-lieriöitä

punasoluja

leukosyyttejä

kalsiomoksa-laattikiteitä

epiteelisoluja

kalsiumoksa-laattikiteitä

hyaliinilieriöitä

punasoluja

siittiöitä

Koe-eläimenä

Obi osallistui koe-eläimenä tutkimusprojektiin, jossa tutkitaan virtsan entsyymejä munuaisvaurion indikaattoreina. Tutkimusta varten kävimme 30. ja 31.3.2005 Helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa, jossa Obilta otettiin molempina päivinä virtsanäyte ja verinäyte. Tutkimus on vielä kesken ja sen tuloksista en tiedä, mutta Obin tulokset olen saanut ja ne kertovat munuaisvauriosta (virtsan proteiinin ja kreatiniinin suhde on korkea, mikä kertoo, että Obi menettää proteiineja virtsaan).

Laitan tuon tutkimuksen analyysitulokset tähän erikseen, koska ne eivät näyttäisi aivan täysin olevan vertailukelpoiset Kouvolassa otettuihin. Ilmeisesti analyysimenetelmät hieman eroavat (lähinnä veren kreatiniini).

Verinäytteet:

  Viitearvo 30.3.2005 31.3.2005
Urea mmol/l 2.4 - 8.8 13.0 13.8
Kreatiniini µmol/l 57 - 116 193 201
Proteiini g/l 58 - 77 55.7 64.2
Albumiini g/l 30 -41 28.6 30.2

Virtsanäytteet:

  30.3.2005 31.3.2005
Kreatiniini µmol/l 6847 5927
Proteiini g/l 2.396 2.303
GT  U/l 18 17
AFOS U/l 21 15
ominaispaino 1.013 1.013
sakka Erytrosyytit 0 - 1 0 - 1
Leukosyytit 1 - 6 0 - 3
Epiteelisolut 0 - 3 0 - 2

Lopuksi

Tarkkailkaa koirianne, erityisesti niiden juomista, virtsaamista ja virtsan väriä, mutta myös muutoin käytöstä. Viekää lääkäriin ja vaatikaa tutkimuksia. Koiranne eivät osaa kertoa mikä niitä vaivaa ja milloin, se on pystyttävä päättelemään hyvinkin pienistä vihjeistä.

Perustiedot Sukutaulu Harrastukset Nayttelytulokset Kuvagalleria Sairaus

 

Päivitetty 12.02.2010
@ Tuula Tanska